Mielestäni palvelualat ovat viimeaikoina kehittyneet teknologian kehityksen myötä siihen suuntaan, että asiakkailta odotetaan enemmän omatoimisuutta ja itsepalvelua. Henkilökohtaista asiakaspalvelua ei enää saa niin helposti ja kaikki toiminta on sähköistynyt.
Tämä on toisaalta hyvä ja toisaalta huono asia. Teknologian ja sähköistymisen myötä palvelu nopeutuu ja automatisoituu, sekä tulee turvallisemmaksi. Esimerkiksi kauppojen kassoilla olevat maksupäätteet, joihin asiakkaan tulee itse näpytellä tunnuslukunsa, ehkäisevät maksukorttien väärinkäyttöä.
Kuitenkin etenkin vanhemmat henkilöt kaipaavat henkilökohtaista palvelua, ja heidän asiointiaan sähköistyminen vain hidastaa ja hankaloittaa. Siksi jotkut yritykset pyrkivätkin erottautumaan sillä, että pysyttäytyvät vanhoissa tavoissa palvella. Tällainen teknologian kehityksestä irtaantuminen voi tuottaa menestystä tietyissä asiakassegmenteissä.
tiistai 6. huhtikuuta 2010
Maataloustuet
Maataloustuella tarkoitetaan Wikipedian mukaan rahallista avustusta, joka maksetaan maanviljelijälle tuotannon kannattavuuden parantamiseksi maatiloilla. Maataloustukien kolme päämäärää ovat ruokahuollon omavaraisuuden ylläpito, kuluttajien elintarvikkeista maksaman hinnan halventaminen ja maaseudun asuttuna pitäminen.
Tukien tarkoitus on turvata maataloustuotanto niillä alueilla, joilla se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Juuri tämän takia mielestäni tuet ovat paikallaan ja on hyvä, että niitä jaetaan. Nykyään suositaan paljon lähiruokaa ja kotimaisuutta arvostetaan, mutta toisaalta ei kuitenkaan olla valmiita tukemaan maatilojen toimintaa.
Voidaan tietysti ajatella, että on myös paljon muita aloja, joita pitäisi tukea. Mielestäni kuitenkin on tärkeää, että maaseudulla on asutusta, ja että Suomi tuottaa itse ainakin osan omista maataloustuotteistaan.
Monesti maataloustuet jakautuvat mielestäni väärin, eivätkä ne kohdistu niitä eniten tarvitseviin maatalouksiin. Tuet jaetaan pinta-alojen mukaan, eikä ole väliä, onko maatalousyritys jo valmiiksi liiketaloudellisesti menestyvä. Mielestäni tuet pitäisi jakaa pinta-alojen sijaan sen mukaan, onko toiminta ilman tukia liiketaloudellisesti kannattavaa.
Tukien tarkoitus on turvata maataloustuotanto niillä alueilla, joilla se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Juuri tämän takia mielestäni tuet ovat paikallaan ja on hyvä, että niitä jaetaan. Nykyään suositaan paljon lähiruokaa ja kotimaisuutta arvostetaan, mutta toisaalta ei kuitenkaan olla valmiita tukemaan maatilojen toimintaa.
Voidaan tietysti ajatella, että on myös paljon muita aloja, joita pitäisi tukea. Mielestäni kuitenkin on tärkeää, että maaseudulla on asutusta, ja että Suomi tuottaa itse ainakin osan omista maataloustuotteistaan.
Monesti maataloustuet jakautuvat mielestäni väärin, eivätkä ne kohdistu niitä eniten tarvitseviin maatalouksiin. Tuet jaetaan pinta-alojen mukaan, eikä ole väliä, onko maatalousyritys jo valmiiksi liiketaloudellisesti menestyvä. Mielestäni tuet pitäisi jakaa pinta-alojen sijaan sen mukaan, onko toiminta ilman tukia liiketaloudellisesti kannattavaa.
keskiviikko 31. maaliskuuta 2010
Tuloerot ja tulonjako
Tuloeroilla ja tulonjaolla tarkoitetaan Wikipedian mukaan taloudellista epätasa-arvoa, eli tulojen ja omaisuuden epätasaista jakautumista yksilöiden tai ryhmien välillä. Sillä voidaan tarkoittaa myös valtioiden välistä epätasa-arvoa.
Suomessa tuloerot ovat melko pieniä, mutta maailmanlaajuisesti tuloerot ovat suurempia. Viime aikoina tuloerot ovat kuitenkin maailmalla pienentyneet globalisaation ja talouden vapauttamisen myötä. Suomessa sen sijaan tuloerot ovat kasvussa, sillä eri työtehtävien ja eri alojen palkkauksissa on huomattavia eroja.
Mielestäni hyvä esimerkki suurista tuloeroista ja niiden vaikutuksista yhteiskuntaan on naapurimme Venäjä. Siellä köyhyysrajan alapuolella eläviä ihmisiä on runsaasti ja toisaalta korkeatuloisia ökyperheitä tapaamme täällä Suomessa matkustamassa. Mikäli Suomi jatkaa samalla linjalla, olemme hyvää vauhtia matkalla kohti samankaltaista yhteiskuntaa. Mielestäni erityisesti Suomen minimipalkkaa tulisi nostaa ja pienipalkkaisten alojen, kuten siivous- ja kunnossapito sekä kaupan alan palkkoja tarkistaa.
En ole kuitenkaan sillä kannalla, että kaikkien tulisi saada lähestulkoon samaa palkkaa työtehtävistä huolimatta. Korkeat tulot tulee ansaita korkealla koulutuksella ja pitkällä työkokemuksella. On kuitenkin niin, että matalapalkkaisten alojen koulutuksiin hakeutuu yhä vähemmän opiskelijoita ja sitten seuraa työvoimapula.
Suomessa tuloerot ovat melko pieniä, mutta maailmanlaajuisesti tuloerot ovat suurempia. Viime aikoina tuloerot ovat kuitenkin maailmalla pienentyneet globalisaation ja talouden vapauttamisen myötä. Suomessa sen sijaan tuloerot ovat kasvussa, sillä eri työtehtävien ja eri alojen palkkauksissa on huomattavia eroja.
Mielestäni hyvä esimerkki suurista tuloeroista ja niiden vaikutuksista yhteiskuntaan on naapurimme Venäjä. Siellä köyhyysrajan alapuolella eläviä ihmisiä on runsaasti ja toisaalta korkeatuloisia ökyperheitä tapaamme täällä Suomessa matkustamassa. Mikäli Suomi jatkaa samalla linjalla, olemme hyvää vauhtia matkalla kohti samankaltaista yhteiskuntaa. Mielestäni erityisesti Suomen minimipalkkaa tulisi nostaa ja pienipalkkaisten alojen, kuten siivous- ja kunnossapito sekä kaupan alan palkkoja tarkistaa.
En ole kuitenkaan sillä kannalla, että kaikkien tulisi saada lähestulkoon samaa palkkaa työtehtävistä huolimatta. Korkeat tulot tulee ansaita korkealla koulutuksella ja pitkällä työkokemuksella. On kuitenkin niin, että matalapalkkaisten alojen koulutuksiin hakeutuu yhä vähemmän opiskelijoita ja sitten seuraa työvoimapula.
perjantai 19. maaliskuuta 2010
19.9. Budjettisuoran tekoa
Tänään tehtiin budjettisuoraa. Se oli mielestäni vaikeaa, enkä ehtinyt tehdä sitä kunnolla, kun ohjeistus puuttui. Ohjeet ovat epäselviä, enkä vieläkään osaa liittää kuvaa painttiin niin, että kaikki tekstiosat säilyivät. Tässä kuitenkin kuvioni, näköjään minikoossa.
torstai 18. maaliskuuta 2010
Tuotantomahdollisuuksien käyrä
Piirsimme tänään tällaisen kaavion, joka kuvaa tuotantomahdollisuuksia jossakin yrityksessä, joka valmistaa vain kahta hyödykettä x ja y.
Teimme kaavion Excelin avulla ja muokkasimme sitä vielä Paintilla.
Vastaukset kysymyksiin:
- Jos kaikki voimavarat suunnataan hyödykkeeseen x, ollaan pisteessä D.
- Tämä vaihtoehto on toisaalta tehokas, koska pystytään tehokkaasti valmistamaan yhtä tuotetta.
- Piste E ei ole käypä, koska voimavarat eivät riitä siihen.
-Yrityksen talous tuottaa tehokkaasti käyrällä.
- Kun siirrytään pisteestä C pisteeseen B, hyödykkeen x tuotanto pienenee yhdellä yksiköllä.
- Tehokkaasti toimivassa taloudessa voidaan lisätä jonkin hyödykkeen tuotantoa lisäämällä tuotannontekijöitä.
torstai 11. maaliskuuta 2010
Luennot 11.3.2010
Tänään oli ensimmäiset Kansantalous-kurssin luennot. Aihe tuntui aluksi hieman vieraalta ja tylsältä, en ole erityisemmin kiinnostunut taloudesta. Tunnit sujuivat kuitenkin hyvin ja mielenkiinto aiheeseen heräsi.
Meillä oli ryhmätehtävä, jossa piti miettiä talouden muutoksia viimeisen 20 vuoden aikana. Tehtävä tuntui aluksi vaikealta, enkä ensin keksinytkään mitään. Kuitenkin, kun saatiin ryhmän kesken keskustelu alkamaan, alkoi minullekin heräämään ajatuksia.
Lopputulos oli, että tuli mieleen erittäin paljon isoja asioita työelämästä ja elinkeinoelämästä, joihin on tullut talouden myötä muutoksia viime aikoina. Sähköistyminen ja kehitys kaikessa suhteessa ovat isoja asioita. Myös työllisyyden muutoksia on monenlaisia. Henkilöstöä karsitaan toiminnan automatisoituessa, pätkätyöt lisääntyvät ja toisaalta isot yritykset ja ketjut valtaavat alaa.
Nykyinen taloustilanne, lama, tuntuu minusta hieman hämärältä ja vähän pelottavaltakin. Mielestäni julkisuudessa on maalattu kauhukuvia lamasta ja muistuteltu 90-luvun laman haitoista liikaa. Ainakin tuntuu, ettei nykyinen lama ole vaikuttanut minun jokapäiväiseen elämääni merkittävästi.
-Pauliina Puolakka
Meillä oli ryhmätehtävä, jossa piti miettiä talouden muutoksia viimeisen 20 vuoden aikana. Tehtävä tuntui aluksi vaikealta, enkä ensin keksinytkään mitään. Kuitenkin, kun saatiin ryhmän kesken keskustelu alkamaan, alkoi minullekin heräämään ajatuksia.
Lopputulos oli, että tuli mieleen erittäin paljon isoja asioita työelämästä ja elinkeinoelämästä, joihin on tullut talouden myötä muutoksia viime aikoina. Sähköistyminen ja kehitys kaikessa suhteessa ovat isoja asioita. Myös työllisyyden muutoksia on monenlaisia. Henkilöstöä karsitaan toiminnan automatisoituessa, pätkätyöt lisääntyvät ja toisaalta isot yritykset ja ketjut valtaavat alaa.
Nykyinen taloustilanne, lama, tuntuu minusta hieman hämärältä ja vähän pelottavaltakin. Mielestäni julkisuudessa on maalattu kauhukuvia lamasta ja muistuteltu 90-luvun laman haitoista liikaa. Ainakin tuntuu, ettei nykyinen lama ole vaikuttanut minun jokapäiväiseen elämääni merkittävästi.
-Pauliina Puolakka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)